Mikä Alhovuoressa on vielä päättämättä

Vertailukohteet ovat malleja erilaisesta toiminnasta. Niistä opitaan, mutta niiden ratkaisuja ei kopioida sellaisenaan.

1. Kuka päättää?

Nyt: Alhovuori harjoittelee sosiokratiaa. Työ jaetaan piireille, joilla on oma vastuualueensa ja mandaattinsa, ja piirien merkittävät päätökset tehdään suostumusperiaatteella. Pääpiiri sovittaa piirien työtä yhteen. Alueen omistaa kiinteistöosakeyhtiö, jonka hallitus ja yhtiökokous käyttävät omistajan valtaa. Harjoitteluvaiheessa piireissä toimii kiinteistöyhtiön porukka.

Mitä on vielä auki:

• Mistä asioista piirit saavat päättää itse, ja mitkä kuuluvat KOy:n hallitukselle? Raja on helppo sanoa yleisesti, mutta vaikea vetää yksittäisessä tapauksessa, esimerkiksi kun tapahtuma jättää jälkeensä rakennelman.
• Kuka voi kuulua piiriin? Pääpiirin jäsenyyden ei tarvitse perustua osakkuuteen, mutta muiden kuin osakkaiden polkua piireihin ei ole kuvattu.
• Miten varmistetaan, ettei päätösvalta seuraa huomaamatta omistusta tai sitä, kuka tekee eniten?

Vertailukohteista: Alversjössä aloitteen tekijä kuulee muita neuvonmenettelyssä (AP), mutta kiinteistöstä päättää viime kädessä osakeyhtiön hallitus. Menettelyn ja hallituksen välinen raja on sielläkin osin auki. Ängsbackassa omistajaohjaus ja arjen operatiivinen vastuu on erotettu toisistaan. Kokemus osoittaa, että kun päätösvalta on epäselvä, aloitteen tekijästä tulee helposti myös asian ainoa ylläpitäjä.

2. Mitä kuuluminen antaa ja maksaa?

Nyt: mahdollistaja tarkoittaa tällä hetkellä KOy:n osakasta. Mahdollistajien verkostoa on tarkoitus laajentaa, mutta sitä, miten siihen liitytään ja mitä se tarkoittaa, ei ole päätetty. Mahdollistajalla ei ole sovelluksessa erityisoikeuksia.

Mitä on vielä auki:

• Miten osakkaan ulkopuolinen ihminen voi tulla mahdollistajaksi, ja maksaako se jotain: rahaa, aikaa vai molempia?
• Mitä mahdollistajuus antaa? Pääsyn alueelle, äänen piireissä vai vain kuulumisen tunteen? Jos se antaa jotain, mitä muilla ei ole, onko se reilua niitä kohtaan, joilla ei ole rahaa?
• Tarvitaanko yhdistys tai säätiö? Yhdistyksellä on jäseniä, säätiöllä ei. Valinta vaikuttaa siihen, mitä "kuuluminen" ylipäätään voi tarkoittaa.

Vertailukohteista: jäsenyys tarkoittaa eri paikoissa hyvin eri asioita. Alversjössä jäsenyys tukee paikkaa ja mahdollistaa aloitteet, mutta ei sisällä infrastruktuurin käyttöä. Sompasaunaan voi tulla saunomaan maksutta ilman jäsenyyttä. Fusionissa vieras, crew ja supporter eivät oletusarvoisesti ole yhdistyksen jäseniä. Yhdessäkään kohteessa jäsenyys, maksaminen tai työn tekeminen ei yksin ratkaise, kuka omistaa tai päättää.

3. Miten raha liikkuu?

Nyt: ensimmäiset vuodet ovat taloudellisesti tiukkoja, ja tapahtumat ovat tärkein tulolähde. Tapahtumaksi-prosessi ehdottaa hinnoittelun rakenteen tapahtumille. Muuta rahoitusta, kuten jäsenmaksuja, lahjoituksia tai avustuksia, ehdotus ei käsittele.

Mitä on vielä auki:

• Mistä paikan kunnostus ja ylläpito rahoitetaan pitkällä aikavälillä, jos tapahtumatulot vaihtelevat vuodesta toiseen?
• Kuka kantaa riskin, jos iso tapahtuma peruuntuu tai tuottaa tappiota?
• Miten vältetään riippuvuus yhdestä isosta maksajasta?
• Voiko talkootyö korvata rahaa, ja miten sen arvo lasketaan reilusti?

Vertailukohteista: Alversjössä yhden ulkopuolisen tapahtuman maksama maavuokra on yksi yhtiön suurimmista tuloista. Fusionissa lippuraha ja baaritalous tukevat myös tapahtumaa laajempaa kulttuuritoimintaa. Sompasaunassa maksuton käyttö ja vapaaehtoinen tuki ovat eri virtoja, eivätkä ne kasva samassa suhteessa. Rahavirran nimeäminen ei vielä kerro, riittääkö se.

4. Kuka hoitaa paikkaa?

Nyt: paikkaa hoidetaan piirien ja talkoiden voimin. Rakennusten kunto ei mahdollista asuinyhteisöä lähivuosina.

Mitä on vielä auki:

• Kuka huolehtii paikasta tapahtumien välillä ja talvella?
• Riittääkö vapaaehtoisuus, vai tarvitaanko palkattua työtä, esimerkiksi tapahtumakoordinaattoria?
• Kuka ylläpitää rakennelmaa tai parannusta, kun sen tekijä lähtee?
• Miten kuorma jaetaan niin, ettei se jää muutaman ihmisen harteille?

Vertailukohteista: Alversjössä uusi rakennelma tarvitsee ylläpitäjän, ja suosittu tapahtuma voi lisätä muiden huoltotyötä. Kiez Burnissa rakentaminen päättyy aina purkuun. Fusionissa ympärivuotinen palkkatyö ylläpitää paikkaa vapaaehtoisuuden rinnalla. Ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen tehtävä työ kannattaa tehdä näkyväksi.

5. Naapurit, luonto ja viranomaiset

Nyt: Alhovuori ei ole pysyvä leirintäalue. Tapahtumaksi-prosessin mukaan osallistujat yöpyvät KOy:n luvalla, ja yli 100 hengen yöpymistapahtuma on tilapäinen leirintäalue. Yöpyminen, luvat ja vakuutukset käsitellään ehdotuksen kohdassa 5, mutta moni asia on vielä tarkistettava kunnalta ja vakuutusyhtiöltä.

Mitä on vielä auki:

• Millainen suhde naapureihin halutaan: kerrotaanko tapahtumista etukäteen, ja voivatko naapurit tulla mukaan?
• Mitä luonnolle saa tehdä? Missä kulkee raja sille, mitä alueelle saa rakentaa tai jättää?
• Miten kunnan kanssa toimitaan pitkällä aikavälillä, jos Alhovuoreen joskus tulee leirintäalue, mökkejä tai asuttava talo?

Vertailukohteista: Sompasaunan pysyvät rakenteet kulkevat maanomistajan eli kaupungin kautta, ja avoimesta saunomisesta ei voi päätellä oikeutta tehdä pysyviä muutoksia. Fusionin kaavaselostus käsittelee vakiintuneita rakennelmia, ja leiriytyjiä ohjeistetaan viemään maahan jäänyt metalli pois. Kiez Burnin purkulistat edellyttävät kaiken poistamista.

6. Missio, visio ja strategia

Nyt: Alhovuoren missio, visio ja strategia ovat työn alla. Siksi Tapahtumaksi-prosessi käyttää väliaikaista työvisiota: Alhovuori on yhteisön kanssa kasvava paikka, joka mahdollistaa muiden tapahtumia ja oppii niistä.

Mitä on vielä auki:

• Miksi Alhovuori on olemassa, ja kenelle? Tämä on kysymyksistä perustavin, ja moni muu vastaus riippuu siitä.
• Mikä Alhovuori on kymmenen vuoden päästä: tapahtumapaikka, yhteisö, luontokohde vai jotain muuta?
• Miten missio ja visio tehdään yhdessä niin, että ne ovat koko yhteisön eivätkä vain muutaman ihmisen?

Vertailukohteista: Ängsbackalla on kirjattu yhteinen suunta (VMA: visio, missio ja tavoite), joka tekee toiminnasta ennakoitavaa. Alversjössä lähtökohtana on yhteiskehittäminen, jossa jäsenet käynnistävät paikan kehittämistä itse. Eri lähtökohta tuottaa erilaisen toimintalogiikan. Ristiinvertailu näyttää, miten viisi kohdetta eroavat tässä.